Senaatin arkisto vuosina 1811-1819
Aineistojen luovuttaminen Ruotsista Suomeen Haminan vuoden 1809 rauhansopimuksen edellyttämällä tavalla nousi esiin kenraalikuvernööri Mihail Barclay de Tollyn 13.12.1809 hallituskonseljin osastoille osoittamassa kirjeessä. Tukholmaan lähetettiin vuonna 1810 eversti Otto Carl von Fieandtin ja Turun pormestarin Claes Sacklénin johdolla toiminut arkistokomissio, jonka tehtävänä oli valita Suomea koskevia aineistoja Ruotsin arkistoista ja maanmittauskonttorista.
Senaatin arkiston toiminta käynnistyi kesällä 1811 Turun tuolloin vielä keskeneräisessä Akatemiatalossa, josta sen käyttöön vuokrattiin kaksi huonetta. Suomen senaatiksi muuttunut hallituskonselji anoi keisarilliselle majesteetille 30.7.1816 lähettämässään kirjeessä, että “Suomen yleiselle arkistolle” myönnettäisiin lupa palkata oma virkailija, jonka tehtävä olisi hoitaa Ruotsista siirrettyjä asiakirjoja, senaatin oman toiminnan tuloksena syntyneitä asiakirjoja, läänien maakirjoja, tiliasiakirjoja sekä muita hallinnon tarvitsemia aineistoja. Keisari päätti 25.11.1816 suostua esitettyyn anomukseen ja antoi luvan pysyvän arkistoviran perustamiseen. Johan Henrik Calonius sai 29.1.1817 nimityksen keisarillisen senaatin yleisen arkiston arkistonhoitajaksi.
Suurin urakka Caloniuksen virkakaudella oli senaatin arkiston muuttaminen Turusta Helsinkiin, josta oli vuonna 1812 tullut Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki. Alkuvuodesta 1819 arkiston kaikki aineistot oli pakattu ja arkistokuljetus lähti Turusta 15.3.1819 kohti Helsinkiä, jonne se saapui neljä päivää myöhemmin. Aineistot siirrettiin raatimies Carl Gustaf Etholénilta vuokrattuihin kivimakasiineihin ja sieltä edelleen samalla tontilla sijainneeseen kivitaloon.
Lähteet ja kirjallisuus:
Nuorteva, Jussi ja Happonen, Päivi 2016. Suomen arkistolaitos. Edita Publishing Oy. s. 30-40.
Senatens arkiv 1811-1819
Överlämnande av material från Sverige till Finland på det sätt som fredsavtalet i Fredrikshamn förutsatte aktualiserades i ett brev som generalkuvernör Michail Barclay de Tolly riktade till regeringskonseljens departement 13.12.1809. Till Stockholm sändes 1810 en arkivkommision under ledning av överste Otto Carl von Fieandt och borgmästare Claes Sacklén från Åbo med uppgift att välja ut material gällande Finland ur arkiven och lantmäterikontoret i Sverige.
Verksamheten vid senatens arkiv inleddes sommaren 1811 i två rum som hyrts för arkivet i det då ännu ofullbordade Akademihuset i Åbo. Regeringskonseljen vars namn ändrats till senaten för Finland anhöll i sitt brev till hans kejserliga majestät 30.7.1816 att det för “Finlands allmänna arkiv” skulle beviljas tillstånd att anställa en egen tjänsteman, vars uppgift skulle vara att vårda de dokument som överförts från Sverige, de dokument som uppstått i senatens egen verksamhet, länens jordeböcker, kamerala handlingar och annat material som förvaltningen behövde. Kejsaren beslöt 25.11.1816 att godta förslaget och gav tillstånd till att inrätta en fast arkivtjänst. 29.1.1817 blev kopisten Johan Henrik Calonius vid senatens prokuratorexpedition utnämnd till arkivarie vid den kejserliga senatens allmänna arkiv.
Den största uppgiften under Calonius tjänstetid var flytten av senatens arkiv från Åbo till Helsingfors som 1812 blev huvudstad i storfurstendömet Finland. I början av 1819 var allt material i arkivet packat i ett hundra trälådor. Arkivtransporten lämnade Åbo 15.3.1819 mot Helsingfors dit kolonnen anlände fyra dagar senare. Materialet placerades i tre stenmagasin som hyrdes av rådman Carl Gustaf Etholén och flyttades till ett stenhus på samma tomt.
Käll:
Nuorteva, Jussi ja Happonen, Päivi 2016. Suomen arkistolaitos. Edita Publishing Oy. s. 30-40.
Paluu sivun senaatin arkisto alkuun.
Akatemiatalo 200 - Akademihuset 200 